Vili on ollut tämän viikon kuin herhiläinen. Uskomattoman sitkeästi se yrittää tehdä kaikkea minkä tietää kielletyksi. Minulle ei meinaa antaa hetken rauhaa kun tulen töistä kotiin, se kiehnää jaloissa koko ajan ja jos jättää huomiotta niin rupeaa nipistelemään hampaillaan. (tiedän toki että pentu tarvitsee aikaa mutta tarvis minunkin saada vähän syödä ja juoda jotain) Ulkona oloa on tänäänkin taas treenailtu useaan otteeseen pieninä annoksina. Ilma vaan ei ollut yhtä ihana kuin eilen.
Ruoka on maittanut tällä viikolla erityisen hyvin, välillä oikein mietityttää kuinka paljon uskaltaa antaa koiran syödä. Mutta kait tuo ulkoilu ja häröily kuluttaa niin paljon enemmän kun ei se näytä yhtään ylen syönneeltä.
Tänään on taas koira ollut varsinainen hajupommi, en vaan keksi mikä sen vatsaa vaivaa. No parin viikon päästä täytyy taas eläinlääkäriltä kysellä vinkkejä, jospa sillä ois jotain arvauksia.
Vinkuvat lelut saa meidän pojan riehaantumaan ihan kertakaikkisesti. Se murisee ja vinkuu ja juoksee ympäritaloa kuin päätön.
Tällä viikolla se on alkanut “tappamaan” posson nenut ja kanan kivipiirat ja muut vastaavat herkut ennenkuin alkaa niitä pureskelemaan. Se on kanssa semmoinen esitys että ei sitä nauramatta katsele.
T: Mummo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hienoa että jätit tassunjälkesi! Kiitos, vuh vuh!