Arkisto kuukaudelle Joulukuu, 2009

Mahdollisimman hyvää Uutta Vuotta

Keskiviikkona, Joulukuun 30. 2009 11:48 - mummo

Toivotamme kaikille mahdollisimman hyvää uutta vuotta 2010,
ja samalla päivitellään vähän loppuvuoden tapahtumia.
Mummo teki kuin tekikin minulle vaatteet pakkasia varten.
Kaavojen sovittaminen oli minusta kyllä aika noloa, pukea nyt minut vanhaan lakanaan. Vaan loppujen lopuksi sain kyllä ihan lämpöisen haalarin.
Tekihän se minulle myös uuden takin. Takki ja haalarit on oleetkin kovassa käytössä kun meillä on ollut tosi kovat pakkaset. Töppösetkin se osti minulle kun tassut rupesi jäätymään.

Sitten minun olisi pitänyt poseerata sille kameran edessä aina kun jotain puettiin päälle. (eihän se edes saa hyviä kuvia aikasiksi, vaikka malli on tosi upee) Joten empä minäkään viitsinyt ihan aina asettua sen kameran eteen niinkuin se halusi.
Joulua vietettiin yhdessä Prinsessan kanssa ja kaikkien muidenkin sukulaisten kanssa. Mummon äidin luona oli 10 ihmistä. Prinsessa vanhempineen oli meillä yö kylässä ja joulupäivänä kun ne lähti kotiin tuli Hanne-kummi porukoineen meille. Oli kyllä kivaa kun oli koira-kavereitakin.
Tapaninpäivänä me sitten mentiin auttamaan Prinsessan muuttoa uuteen kotiin, jonne menemme ottamaan uuden vuoden vastaan.
Nyt Mummo ja Ukki vaan vetää haalareita päälleen ja menee ulos siirtelemään sitä valkoista, lunta kuulemma, paikasta toiseen. Minusta ei ole kivaa olla ulkona muutakuin sen aikaa kun jaksan tai tarkenen syödä sitä valkoista. Kun en enää tarkene ne laittaa minut yksin sisään, ei kivaa. Siellä minä sitten huudan yksikseni, aika kovaa huudankin. Aika tylsää, sanon minä. Minusta olisi kivempaa jos noi ihmiset vaan olis minun kanssa sisällä kunnes tulee taas lämpimämpää. Ne vois vaan heitellä minulle palloa päivät pitkät ja minä juoksisin sen pallon perässä, niin että kaikki talon matot on kurtussa. Se se vasta elämää olisi. Vaan aina ei voi voittaa, sanoo Mummo.
Joka tapauksessa toivotan kaikille oikein oikein hyvää uutta vuotta.
-Vili-
PS. Ja toivon salaa itsekseni että toi valkoinen kylmä menis pois ja voisin taas olla ulkona kaiket päivät ja ihmiset heittelis mulle palloa siellä, siellä kun pääsee juoksemaan vähän pidemmän matkan kuin täällä sisällä.

Kuulumisia Imatralta

Tiistaina, Joulukuun 8. 2009 07:07 - hanne

Mie oon hoidossa edelleen. Ja täällä imatralla onkin ihan kivaa. Turhaan yritin kotona pakoilla mukaan lähtemistä. Ukkia minulla on ollut ikävä. Sen ovat Hanne ja Jamppakin huomanneet. Nimittäin minä menen yöllä aina nukkumaan niiden väliin ja laitan selkäni Jampan selkää vasten. (Jampan sanojen mukaisesti yritän muka potkia sen alas sängystä..) Samalla lailla minä nukun Ukinkin kanssa.

2.12.09 Mie kävin leikkimässä kahden lapinkoiran kanssa. Niiden nimet oli Peku ja Api. Peku on ISO, musta, karvainen ja rauhallinen karvaturrikka. Api taas oli pienempi, vaalea, vähän vähempikarvainen karvaturrikka. Apin kanssa juostiin ihan hirveästi ja leikittiin pallolla ja vähän pientä painiakin otettiin. Oli kyllä Hirmuisen kivaa!! Riekkumisen jälkeen sitten nukuttikin hyvin.

Perjantaina Kummi sitten otti ja lähti ja jätti minut Hirmun ja Nipsun kannssa kotiin! Hanne kuulemma lähti hiirinäyttelyyn. Meillä oli kyllä ollut kivaa poikien kanssa täällä keskenämme ollessamme. Jamppa ei vaan tainnut hirveästi tykätä jäljistämme. Ja pitihän minun tokkiinsa hieman osoittaa mieltäni, että Kummi jätti minut tänne eikä ottanut mukaansa, sekä sitten vähän rajojakin piti kokeilla mitä Jampan kanssa saa tehdä ja mitä ei ;).

Lauantaina Hanne sitten kotiutuikin. Oi, kuinka mukavaa se oli. Olin todella riemuissani. Olen myös viikon aikana leikkinyt jonkun verran vetoleikkejä Nipsun kanssa ja olen oppinut kävelemään kahden koiran kanssa hihnassa hyvin. ei ne hihnat loppupeleissä olekkaan niin pelottavia kuin alkuun kuvittelin!

Tänäänkin Hanne-kummi on minua ajeluttanut ympäri kyliä. En vieläkään malttaisi kunnolla olla autossa. Hanne käytti minua Lappeenrannassa jossakin kivan tuoksuisessa kaupassa. Siellä oli kaikkea ihanaa minun nenäni korkeudella. Kurja kummi vaan kielsi syömästä kaikkia niitä ihania luita! Mälsää. Se otti sieltä mukaansa vain jotakin mönkiviä otuksia jotka olisi ollut kiva syödä, mutta senkin kummi kielsi!! Ihmeellinen ihminen. Sirkoiksi se niitä mönkiäisiä kutsui ja sanoi niiden olevan turhan kallista ravintoa minulle. Pöh, sanon minä!

Nyt se sitten pelottelee minua junaan joutumisella perjantaina.. Hmmm.. Mielenkiintoista. Saa nähdä tapaanko siellä kummassa junassakin sitten uusia kavereita!

mummo
08.12.2009 klo 20:53

Toivottavasti et koetellut Jampan kanssa niitä rajojasi liikaa, niin että sinulla olisi hoitopaikka vielä tulevaisuudessakin. Meillä on jo kova ikävä sinua täällä kotona. Prinsessa muuttaa tällä viikolla uuteen kotiin ja menemme Ukin kanssa auttamaan, sen vuoksi ei tultu sinua hakemaan, vaan saat tulla Kummin kanssa junalla perjantaina.Se voi olla kivakin kokemus kunhan et kysele liikaa Kummin kärsivällisyyttä.
Rautatie-asemalla tavataan perjantaina.
t:Mummo ja Ukki

Mie oon hoidossa…

Tiistaina, Joulukuun 1. 2009 09:53 - hanne

Mummo ja Ukki tekivät sitten ihan kamalan tempun minulle. Ne soittivat Hanne-kummille ja kysyivät ottaisiko se minut viikoksi hoitoon. Jotakin se siellä puhelimen toisessa päässä vastasi. Pari päivää myöhemmin kummi tuli sen miehekkeen ja Hirmu ja Nipsu koirien kanssa kylään. Se oli tosi ihanaa. Olin todella riemuissani. Kuitenkin Mummo käyttäytyi tosi omituisesti. Se pakkasi omia tavaroitaan isoihin laukkuihin ja minun tavarat vaan erilliseen pieneen laukkuun. Ihmiset puhuivat, että minun omat ihmiseni ja Prinsessa lähtisivät Teneriffalle. Meinaako ne jättää minut tänne märkään ja kylmään suomeen? Niinhän ne tekivät. Lauantai-sunnuntai välisenä yönä omat ihmiseni heräsivät ihan ihme aikaan yöllä ja lähtivät. Kaihan ne sieltä jossakin vaiheessa kotiin tulevat ajattelin. Samaisena aamuna sitten Hanne ja Jamppa alkoivat pakkaamaan omaa autoaan ja minun kassinikin sinne meni. Hirmu ja Nipsu lähtivät iloisesti autoon ja matkaan, mutta Jamppa joutui juoksuttamaan minua muutaman kerran olohuoneen ympäri ennen kuin minä suostuin, hyvin vastahakoisesti, lähtemään autoilemaan. Mummo ja Ukkihan saattaa tulla minä hetkenä hyvänsä kotiin.

Minut laitettiin auton takapenkille omalle pedilleni matkustamaan, en olisi millään halunnut olla hiljaa tai paikallani. Kova komennus vaan kävi kun minä vähän haukuin niille kaikille jutuille mitä auton ikkunasta näkyi. Kotoa suuntasimme Soiniittyyn ja siellä sain juosta hieman vapaana vielä. Siellä talossa oli kivoja hajuja ja kivoja ihmisiä. En malttanut oikein olla paikoillani vaan sähelsin menemään, tai säheltämiseksi nuo ihmiset menoani kutsuivat. Soiniitystä alkoi matkani Imatralle. Matka oli pitkä ja tuskastuttava.

Ensimmäisen yön nukuimme kaikki koirat ja Hanne olohuoneessa. Minusta vaan olisi ollut niiiiin kiva leikkiä Nipsun kanssa koko yö! Hirmu vaan murisi munulle aina kun liikuin ja Hanne komensi nukkumaan. Jossakin vaiheessa luovutin ja kaivauduin Hannen kainaloon turvaan nukkumaan. Aamulla alkoi riekkuminen ja loppu päivä meni hyvin vaikka kummi sanoikin olevansa hyvin väsy huonosti nukutun yön jälkeen. Mitähän se höpisi..

Tänään sitten ensin täällä tuli joku tosi kiva täti käymään. Terhiksi kummi sitä kutsui ja minullakin oli muistikuva, että tädin olin joskus nähnyt. Sitten kummi vei minut jonkun tädin luokse joka sekin tuoksui ihan toiselta koiralta. Siellä paikassa rauhotuin nukkumaan Hannen takin päälle. Siellä vietimme aikaa noin tunnin verran. Sitten menimme k’ymään Terhin luona ja siellä oli tosi iso ja pelottava Jade tyttö-koira. Alkuun pelkäsin sitä ihan hirveästi, mutta sitten minua alkoi jo vähän leikityttää. Terhin,sen tyttären, Hannen ja Jaden kanssa kävimme sitten vähän juoksentelemassa. Se oli ihan mukavaa, vaikka minua aina alkoi jännittämään kun Jade juoksi kohti. Hihnassa ollessa minua ei pelottanut yhtään. Oli ihan mukava päivä. Illalla sitten leikin hieman

Nipsun kanssa ja sitten alkoikin unettaa. Ja unten mailla olenkin käytännössä tämän illan viettänyt.