Vili on sitten päättänyt että päivä aloitetaan aamulla klo 7, se ei suostu nukkumaan enään sen jälkeen ja vinkuu kyllä kotona olijan hereille seurakseen. Eli ei enää aamuja jolloin meillä nukuttaisiin pitkään :).
Kävimme sunnuntaina naapurissa ja Vili sitten päätti siivota kissan ruokapaikan ja tyhjensi siinä samalla kissan ruokakupin. Onneksi sitä ruokaa oli vain rippeet jäljellä sillä sekin riitti tekemään meidän koirasta varsinaisen “hajuherneen”. Haju on pahempi kuin kalanraato, kun koira päästelee paineita vatsastaan. Sillä taitaa olla aikamoiset vatsa kivut kun valittaa unissaankin.
Eilen meillä oli muutama vieras ja Vili riehui koko sen 4 tuntia mitä vieraita oli. Kun talo illalla tyhjeni se ei meinannut millään ymmärtää että ollaan taas kolmestaan ja juoksi ympäri taloa vinkuen tai nuohosi jalanjuuressa vinkuen. Ei meinannut rauhoittua mitenkään. Viimein nukahti sitten syliin kun en laskenut sitä mihinkään.
maanantai 21. helmikuuta 2011
Päivärytmi kohdallaan
Tiistaina, Maaliskuun 17. 2009 8:17 - mummo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17.03.2009 klo 13:09
Hih, voin kuvitella hajun. Muistan kotona aikanaan kun meillä oli tiibetinterrieri ja äiti oli leiponut pullataikinan valmiiksi keittiön työpöydälle. Niin äidin ollessa puhelimessa Jehu näppäränä koirana kävi syömässä koko taikinan sieltä! Kyllä vatsa turposi valtasvasti ja haju oli kamala ja mahtoi sen oma olokin olla kauhee. Ei muuten sen jälkeen tullut enään keittiöön kun äiti leipoi pullaa….