Arkisto kuukaudelle Helmikuu, 2010

Nyt jo rupeis riittämään….

Lauantaina, Helmikuun 20. 2010 09:20 - mummo

Tänään tuli jo mielee että sais ruveta kesä tulemaan

Aamulla oli pakkasta 22,5 astetta ja se on minusta 40 astetta liian kylmää. Kyllä mummo tänäänkin puki minut kaksi kertaa ja pakotti ulos ja kuulemma vielä kerran pitää lähteä. Päivällä oli lämpöisimmillään -18,4 .
Mummo katseli tuossa valokuvia viime kesältä, minä olen ollut silloin tosi tumma. Pitää oikein laittaa kuvat elokuulta 2009 ja helmikuulta 2010 tuohon vierekkäin, niin huomaatte tekin mitä aurinko minulle tekee. Eikö olekin huima ero värityksessä?

Nyt ne ennusti vielä jotain lumimyrskyä tulevaksi, ei kivaa enää….
Tahtoo muuttaa etelään. Mummo ja Ukki kun voittais lotossa niin voitas muuttaa aina talveksi jonnee missä on kesä

Rankka päivä…

Torstaina, Helmikuun 11. 2010 11:21 - mummo

Mummo vei minut tänään eläinlääkärin luo koska minun kannuskynnet kalvoivat ihon rikki eilen kun oltiin Nipsun kanssa ulkoilemassa.
Eilinen oli tosi mukava päivä, aamulla ajeltiin Imatralle ja illalla kotiin, koko päivä oltiin Nipsun kanssa (ja Hanne-kummin) ulkoilemassa. Pakkasta vaan oli sen verran että piti olla haalarit ja tossut päällä. Ja niissä tossuissahan ne kannuskynnet sitten painui ihon sisään . Tänään sitten mentiin näyttämään niitä eläinlääkärille, josko niille voisi jotain tehdä. Minun kannuskynnethän oli noin 2cm pitkät, Mummo aina sanoi että oikeen julmat ja se setä sanoi tänään ihan samalla lailla. Ja heti kun näki ne se haki piikin ja tuikkasi minua peppuun niin että minua alkoi nukuttamaan. Monta tuntia myöhemmin kun olin jo taas kotona, kuulinkin Prinsessan äänen unen lävitse - ja arvatkaa vaan mutta minun häntä heräsi vaikka minä en itse jaksanut herätäkkään. Häntä vaan viuhtoi edes takaisin ihan ittekseen . Se setä oli leikannut minun kannuskynnet niin lyhkäisiksi että nyt niitä ihan kuin ei olisikaan, on siis tommoiset ehkä 5mm nysät. (verta oli tullut kuulemma paljon) Nyt ne voi kuulemma pitää ihan normaalilla kynsien leikkaamisella noin lyhyinä. Ei se nyt niin hyvin taida noissa kuvissa nuo kynnet näkyä mutta kyllä noi mustat on ne - siis kynnet.
Ja eikä tässä vielä kaikki, minulle laitettiin Strongholdia niskaan ja kuukauden kuluttua uudelleen, koska näyttää vahvasti siltä että sain kuin sainkin joulukuiselta hoitoreissulta muistoksi Kapin, se muisto vaan kutittaa niin kovasti ja iho alkaa tulehtua sieltä täältä, että hoidetaan se nyt pois. Tommoinen reppana olin illalla puoli yhdeksään asti ja sitten hups vaan vauhtia alkoi riittämään. Vesipullo on ihan super kiva lelu, se rapsahtelee mukavasti kun sen ottaa hampaisiin. Sen kanssa sitten juoksin ja pompin ympäri taloa vielä silloinkin kun ihmiset jo ois halunnu nukkua. (Mummon huom. Etenkin silloin. Mur) Vaan pakkohan se oli käydä takaisin nukkumaan kun rupesivat minulle murisemaan. Aika outoa minusta, olinhan nukkunut melkein koko päivän.
Terkkuja kaikille, huomenna taas saan tossut jalkaan ja sitten juostaan ulkona, jipii!!
-Vili-