Mummo on luvattoman saamaton sihteeri. Viimein suostui edes pikkuisen kirjottamaan, kuvia ei kuulemma ole vieläkään laittaa mukaan.
Mutta joka tapauksessa lämpöiset kelit kuitenkin tuli. Välillä on niin lämmintä että päiväsaikaan en ole jaksanut edes lenkille lähteä. Ukin kanssa sitten on käyty aamuisin ja iltaisin kun aurinko ei ole paistanut niin kuumasti.
Nipsu on vieraillut meillä ja minä olen käynyt heillä, yhdessä oltiin taas viettämässä rantaelämää. Se se vasta on oikeaa koiranelämää se. Paitsi siitä en oikein tykännyt kun Ukki vei minut uimaan.
Ollaan me kolme parin yön yli reissuakin tehty, on käyty Turussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joka kerta meidän autoon on vaan tullut joku vika kesken matkan teon ja on tultu pikimiten kotiin :/
Kotona olen ottanut aurinkoa tosi paljon, olen aika musta jo :D
Ja tietysti jotain ikävämpääkin kuuluu (kuten usiempien elämään) minun masu on ollut vieläkin pipi, olen nyt kuukauden antibiootti-kuurilla ja minun nappularuoka on jälleen vaihdettu. Nyt tuntuu jo paremmalta, ripulia ei ole ollut melkein kahteen viikkoon ja oksentanutkaan en ole enää. Toivottavasti tuo suolistotulehduskierre on nyt tämän lääkekuurin ja uuden ruuan myötä ohitse lopullisesti.
Ja toivottavasti minunkin blogiin vielä joskus tulee joku kuvakin.
Nyt päivät tulee vietettyä näin:
tai näin:
On tähän helteeseen liittynyt jotain outoakin, taivas on murissut vihaisesti. Mummo selitti jotain Ukkosesta mutta ei sekään osannut selittää minulle miksi se Ukkonen noin kovasti vihoittelee. Ja koska en millään voi ymmärtää miksi se vihoittelee, joten olen päättänyt olla niinkuin en kuulisikaan sen murinoita. Nyt senkin olisi pitänyt jo kuulemma leppyä, joten taitaa olla murinat muristu joksikin aikaa.