keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Myyräkoira työssään ;)

Pääsiäisen aikoihin meillä oli huippu hienot kelit.
Olitiin kaiket päivät ulkona, pihahommia oli ja sitten me käytiin sunnuntaihin asti, joka päivä myyräjahdissa. Sunnuntaina törmättiin kyykäärmeeseen ja sen jälkeen ei tuonne pellolle ole meidän perheen ihmiset minua enää laskeneet :(
Minulla olisi jo vähän kiire hommiin, tulkaahan sieltä.
Hei täällä niitä pitäisi olla, ainekin eilen oli. Himpskatti, missä kohtaa ne nyt on.
Vau, noita ei ollut eilen. Mennään lähemmäs. Ai ei vai? Miksi ei, nehän on upeita? Hei, ne huuteleekin jotain, mennään nyt.
Ei sitten menty, noita ei kuulemma saa häiritä. Minä olisin vaan käynyt sanomassa moi. Vaan ihan kiva niitä oli katsella kauempaakin.
Mutta enhän minä nyt jaksa kauaa paikoillaan seisoa ja vaan katsella. Ehei, tälläisellä pellolla etenkin on niin paljon tosi meheviä hajuja ja myyrät vielä rapistelee niin mukavasti.
Yhden olen jo saanut pyydystettyä ihan itse, kohta ei tarvii naapurin Viiru-kissan enää minulle ruokaa kantaa.
Huomaatteko muuten minussa mitään muuttuneen?
Niinpä, nahkasta näkee jo että aurinko on paistanut, empäs olekaan enää ihan vaalea poika.
Minusta olisi pari muutakin kuvaa ja paljon olisi asiaa, vaan tuo sihteerikkö kuulemma lopettaa taas tähän. Toivottavasti muistan kaikki tärkeät jutut sitten kun taas saan kirjurin.
Oikein hauskaa Vappua kaikille, toivottelen jo nyt ettei vaanjää kokonaan toivottelematta :)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kevätpäivä Prinsessan kanssa

Eilen oli upea päivä, yöllä oli ollut pakkasta ja niinpä me lähdettiin aamulla Ukin ja Prinsessan kanssa retkelle. Aamulla vielä hanki kantoi, joten me kuljettiin metsässä ja pelloilla. Pellot on minusta mahtavia ulkoilupaikkoja, juoksin minkä jaloistani pääsin. Paitsi silloin en kyllä juossut kun evästely aika, silloin istuin Prinsessan edessä nätisti, ehkä vähän malttamattomana, ja odotin omaa osuuttani eväistä. Se on ehkä retken paras hetki kun saa jotain hyvää evästä. Kotiin palattuamme nukuimme päikkärit (sisällä). Ja sitten Prinsessa alkoikin taas pihahommiin. Hän haravoi ja kärräsi lehtiä Mummon kompostorin eteen. Oli sillä kyllä paljon muitakin touhuja. Yritin kyllä kovasti vahtia sen tekemisiä, mutta kun pieni koira ei ihan kaikkea voi ymmärtää, niin menin sitten Mummon kasvihuoneeseen valvomaan ihan vaan yleisesti pihan tapahtumia. Prinsessa on kyllä ihan hassu, ensin se hikipäässä haravoi ja sitten se sanoi "Nyt pitää kyllä huilia, tää on kova homma. Voinko pitää huilitauon ja kiivetä puuhun?" Siis mitä ihmeen huilimista se on, kun pitää sinne puuhun kiivetä? Ihmisiä on tosi vaikea ymmärtää. Niinko nyt Mummoa. Sekin lähti aamulla jonneen töihin. Minä en keksi mitä se on. Sen tarttee olla jotain tosi mahtavan kivaa jos se kerran on kivempaa kuin hankikannolla juoksentelu Ukin ja Prinsessan kanssa. Siellä pellolla kun oli niin mahottomasti kaikkia hajujakin. Aurinko paistoi koko päivän ja omassa pihassa ja kasvihuoneellakin oli vaikka mitä puuhastelua. Ja silti Mummo vaan lähtee mieluummin, jo ennen pienen koira heräämisaikaa, jonneen töihin, outo tyyppi minusta. Mutta kyllä mä siitä silti tykkään, vaikka vähän oudosti käyttäytyykin ja vielä melkein joka päivä.
ps. jostain pompsahti tuo kopio tuosta ekasta kuvasta tähänkin, enkä pysty poistamaan sitä.
muoks 15.4 johan se kopio lähti

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Nipsun kanssa rinnakkaiseloa

Nipsulla on vissiin ikävä Äippää, ainakaan se ei viitsi leikkiä kanssani, ei kyllä komentelekkaan. Saattaa se tietysti olla vaan väsynytkin kun tuntuu ettei se ole ihan tottunut lenkkeilemään meidän tahdissa. Se vaan köllöttää sohvalla kun ollaan sisällä ja mennä napottelee itsekseen kun ollaan ulkona. Pari kertaa se on lähtenyt naapuriinkin ihan yksinään, mutta Mummo ja Ukki huomasi sen yritykset heti ja komensi sen kotiin :). Minä olen harjoitellut vähän enempi, joten kerkesin ihan perille asti ennenkuin ne huomasi minun lähteneen :D. Olen siis pikkasen parempi tossa hommassa.
Tämä päivä me kyllä ulkoiltiin melkoisen täydellisesti. Päikkärit vaan käytiin nukkumassa sisällä. Ulkona kyllä olikin ihan kiva olla kun aurinko paistoi ja oli ihan lämmintä. Ukki ja Mummo auttoi vähän luontoa ja teki kevättä kasvihuoneen ympäristöön :). Nyt kyllä väsyttää taas ihan kamalasti, joten hyvää yötä ja kauniita unia.
T.Vili

torstai 7. huhtikuuta 2011

Minulle tuli kaveri kylään


Jipii, minulle tuli kaveri, arvatkaapa kuka?
Mummo ei edes varoittanut minua. Minä olin vaan varautunut ihan rauhalliseen koti-iltaan, yht' äkkiä ulko-ovi vaan aukesi ja sieltä vilisti hirmu kyytiä pieni musta otus ja kuului kutsu "Viliii, missä kummin kulta?" Voi sitä riemua :D.
Nyt on kyllä ihan hyvä näin. Ei vaan jaksa enää riehua.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Lomailu kummilla lähenee loppuaan

Viimeisiä päiviä kummilassa viedään. Näin se Kummi miulle ainakin lupaili. Puhuvat, että lauantai aamusta lähtisivät Anjalaan. Se tarkoittaa sitä, että menemme minun kotiin. Sanovat, ettei Mummo ja Ukki ole vielä kotona kun sinne menemme, saas nähdä minusta. Jotain kivaakin ne lupailevat minulle, mutta saas nähdä, että mitä. Joitakin salaisuuksiakin kuulemma pitää olla.

Tänään jouduimme Nipsun kanssa olemaan pitkään kahdestaan täällä. Aamulla Jamppa-kummi ja Hanne-kummi vaan katosivat johonkin. Höpöttelivät mennessään töistä ja koulusta.. Kuitenkin jossain vaihessa kummi tuli kotiin ja voi kun olimme Nipsun kanssa riemuissamme! Ei riemulla rajaa, kun voi näykkiä kummin napaa! (Ihan pikkuisen vaan..)

Sitten söimme Nipsun kanssa luut ja Kummi nappasi meidät autoon ja vei toimistolle. Siellä toimistolla oli Jamppa ja paljon ikkunoita mistä pystyi seuraamaan ihmisiä ja eläimiä ja autoja mitkä siitä ohi menivät. Aika paljon minun piti vahti murista, etteivät ne vaan olisi sisälle tulleet. Jostain kumman syystä minua vaan kiellettiin. Kuulemma sinne pitäisikin asiakkaita, eli ihmisiä, tulla. Nipsu otti oman paikkansa näyteikkunassa ja päivysti siinä ihan hiljaa ohi kulkevia juttuja. Ihmettelin hiukan, miksi Nipsu ei sanonnut niille mitään. On siinäkin vahtikoira!

Jonkin ajan kuluttua kummi otti minut pihalle ja siinä olikin toinen koira!! Sanoivat, että hän oli Taisto cirneco, jonka olin jo aiemmin tavannut ja seurasta nauttinut. Mutta minäpä en siitä pojasta tykännyt sitten yhtään!! En yhtään! Pakottivat minut kumminkin kävelemään sen kakaran seurassa ja jonkin ajan päästä aloinkin leikkimään sen kanssa. Olisi ollut ihanaa päästä juoksemaan vapaana, mutta kummi ei laskenut vaan piti fleksissä. Nipsu meni jo edeltä kuulemma Jampan kanssa kotiin. Kotio päästyämme oli kaikki mennyt ihan hyvin Taiston kanssa leikkimisen jälkeen. Mutta kukkanen! Sehän tulikin meille sisälle! Pitihän minun sitä kometaa aika vihamielisestikin. Enkä muuten suostunut leikkimään Taiston kanssa. Murisin ja rähisin Taistolle, että pysyisi kaukana minusta. En sitten päässyt hihnasta irti. Yht'äkkiä tajusin sen, Taistohan on riekku kaveri, myös sisällä! Sen jälkeen leikimme ja riehuimme kaksi tuntia yhteen putkeen! Se oli hurjan kivaa.

Nyt uni maittaa. Hyvää yötä!

-Vili-

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Olenkohan minä muuttanut tänne?





Olenkohan minä muuttanut tänne Imatralle?

On pitänyt ihan kivaa ilmaa, että ollaan päästy lenkkeilemään. Nipsukin on leikkinyt minun kanssani. Sekä Pele on käynyt jokusen kerran minun kanssa leikkimässä!

Kummi ei enää talutakkaan minua fleksissä kun ollaan kimppa lenkillä Nipsun kanssa. Sen kaveri, Noora (joka on tosi kiva kun sekin leikkii minun kanssa), teki sellaisen hihnan, johon saa minut sekä Nipsun kiinni ja hihnat eivät mene solmuun. Kummi tykkää siitä kuulemma hirveästi, mutta minusta olisi kivempi riekkua fleksissä.

Se Nipsun vatsatauti ilmeisesti tuli ja tarttui minuun. Yksi yö olin ollut hieman levoton ja kummi käyttikin minut kerran pihalla, mutta eihän minulla kakkahätä ollut. Sen jälkeen kummi oli nukahtanut ja aamulla, kun Jamppa ja Hanne heräsivät, olin oksentanut 9 oksennusta toiselle matolle ja 2 oksennusta toiselle. Sen jälkeen olin kuitenkin ihan terhakka koira.

Piti minun seuraavana päivänä ajaa Nipsu toiseen huoneeseen syömään luutaan ja Kummin kanssa otettiin yhteen kun se meinasi viedä minun luun. Eipä minun ole sen jälkeen tarvinut ryttyillä kummille. Se vaan ei ymmärtänyt että vatsani taisi olla vielä hieman kipiä sillon.

Uusi ruokani, joka auttaa suolistoni hyvinvointiin, maittaa minulle hyvin. Iltaisin kummi rasvaa tassun pohjani, koska ne ovat kuumat ja punaiset. Tänään se myös ajeli naamani! En voi käsittää miksi ihana partani ei saanut olla! Kummi sanoi syyksi sen, että silmäni rähmivät ja karvat olivat tiellä. Toivottavasti nämä ongelmat eivät johdu uudesta ruuastani.

Olen hieman ihmetellyt, että olenko minä nyt tullut tänne jäädäkseni? Kummi kuitenkin kertoo, että Ukki ja Mummo tulevat hakemaan minua ensi viikonloppuna. Kummi on myös järjestänyt vielä yhden koira tapaamisen minulle ennen lähtöäni. Uudestaan näen sen kivan cirneco pojan, Taisto Tappajakoiran!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Hoidossa vieläkin




Vielä minä täällä Imatralla olen. Kaverini Nipsukin tuli kipeäksi, melkein heti kun minä tänne tulin. Se poika vaan alkoi yht'äkkiä oksentamaan ja kakkimaan sisälle! En voi ymmärtää kuinka Nipsu saattoi tehdä tarpeensa tupaan, järkyttävää. Hän kyllä oli tosi kipeä, että annettakoon tällä kertaa asia anteeksi. Minä olisin mielelläni auttanut Kummia siivoamaan Nipsun oksennuksia, mutta Kummi kielsi minua siitä. Tylsää, sen kerran kun taas olisin ollut avuksi..

Nyt Nipsu kuitenkin voi ihan hyvin. Minun massukin on rauhoittunut ja virtaa minussa piisaa. Se tuli todettua eilen, kun pääsin riehumaan sydämmeni kyllyydestä!

Ensin kummi lenkitti minut tuonne kylälle, missä oli paljon ihmisiä, autoja ja ääniä. Siellä minun piti vielä malttaa olla paikoillanikin pitkän aikaa ja kummi vaan seisoi, seisoi ja välillä käveltiin kadulla edestakaisin. En ymmärtänyt yhtään mistä oli kyse! Kummi vaan sanoi, että pitäisi odottaa, että Taisto tulisi pian siihen. Niin se Taisto tulikin. Taisto on cirneco dell'etna pentu. Suunnilleen samaa koko luokkaa minun kannsani. Ensin hän vähän minua pelkäsi, mutta sitten innostuimme jo leikkimään. Oli kyllä vähän epäreilua kun Taisto sai juosta vapaana, mutta minä jouduin olemaan fleksissä.



Kävelimme takaisin kummin luokse ja kummi ryökäle pistikin minut sisälle ja otti Nipsun ulos! Pian Nipsu ja kummi tulivat sisälle ja penteles, mitä muuta sieltä tulikaan! Taisto ja sen omistaja! Laiton kyllä samantien Taiston kuriin ja nuhteeseen, hänen astuessaan sisälle.. Tukkapöllynhän taisin siitä saada ja menin uudestaan nuuskimaan Taistoa ja sitten halusinkin jo leikkiä. Olihan sille vekaralle nyt näytetty kumpi meistä on se pomo! Riehuimme pari tuntia tauotta. Se oli tosi kivaa.

Sen jälkeen tulikin kummin kaveri kylään ja sen kanssa leikimme hieman. Sittenkun tämä ihminen lähti, tuli toinen kummin kaveri kylään! Sillä oli mukanaan Pele, toyvillakoiran pentu. Vitsit, taas pääsin riehumaan. Nyt Nipsukin riekkui meidän kanssa, ei paljon, mutta kumminkin. Taistoa Nipsu taisi hieman pelätä, kun se tahtoi vaan komentaa meitä olemaan riekkumatta alkuun. Kuitenkin, pelen kanssa riekuttiin tunnin verran. Sen jälkeen minulle tulikin uni hyvin silmään. Samoin Nipsulle ja Kummillekkin.

Tälläista tällä kertaa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

-Vili-

ps. Olen myös huomannut, että täällä on otuksia, joita kummi kutsuu rotiksi. ne elävät isossa häkissä ja minä en niistä tykkää. Eikä kummi anna minun edes nuuskia niitä. Jos häkistä kuuluu kolinaa tai inahdus rynnistän murisemaan ja ääntelemään häkille. Yritän myös tyntää nenääni häkkiin ja kummi jostain kumman syystä kieltää tämän minulta hyvin kova äänisesti... ja uhkailee vielä suihkupullollakin..