keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Hoidossa vieläkin
Vielä minä täällä Imatralla olen. Kaverini Nipsukin tuli kipeäksi, melkein heti kun minä tänne tulin. Se poika vaan alkoi yht'äkkiä oksentamaan ja kakkimaan sisälle! En voi ymmärtää kuinka Nipsu saattoi tehdä tarpeensa tupaan, järkyttävää. Hän kyllä oli tosi kipeä, että annettakoon tällä kertaa asia anteeksi. Minä olisin mielelläni auttanut Kummia siivoamaan Nipsun oksennuksia, mutta Kummi kielsi minua siitä. Tylsää, sen kerran kun taas olisin ollut avuksi..
Nyt Nipsu kuitenkin voi ihan hyvin. Minun massukin on rauhoittunut ja virtaa minussa piisaa. Se tuli todettua eilen, kun pääsin riehumaan sydämmeni kyllyydestä!
Ensin kummi lenkitti minut tuonne kylälle, missä oli paljon ihmisiä, autoja ja ääniä. Siellä minun piti vielä malttaa olla paikoillanikin pitkän aikaa ja kummi vaan seisoi, seisoi ja välillä käveltiin kadulla edestakaisin. En ymmärtänyt yhtään mistä oli kyse! Kummi vaan sanoi, että pitäisi odottaa, että Taisto tulisi pian siihen. Niin se Taisto tulikin. Taisto on cirneco dell'etna pentu. Suunnilleen samaa koko luokkaa minun kannsani. Ensin hän vähän minua pelkäsi, mutta sitten innostuimme jo leikkimään. Oli kyllä vähän epäreilua kun Taisto sai juosta vapaana, mutta minä jouduin olemaan fleksissä.
Kävelimme takaisin kummin luokse ja kummi ryökäle pistikin minut sisälle ja otti Nipsun ulos! Pian Nipsu ja kummi tulivat sisälle ja penteles, mitä muuta sieltä tulikaan! Taisto ja sen omistaja! Laiton kyllä samantien Taiston kuriin ja nuhteeseen, hänen astuessaan sisälle.. Tukkapöllynhän taisin siitä saada ja menin uudestaan nuuskimaan Taistoa ja sitten halusinkin jo leikkiä. Olihan sille vekaralle nyt näytetty kumpi meistä on se pomo! Riehuimme pari tuntia tauotta. Se oli tosi kivaa.
Sen jälkeen tulikin kummin kaveri kylään ja sen kanssa leikimme hieman. Sittenkun tämä ihminen lähti, tuli toinen kummin kaveri kylään! Sillä oli mukanaan Pele, toyvillakoiran pentu. Vitsit, taas pääsin riehumaan. Nyt Nipsukin riekkui meidän kanssa, ei paljon, mutta kumminkin. Taistoa Nipsu taisi hieman pelätä, kun se tahtoi vaan komentaa meitä olemaan riekkumatta alkuun. Kuitenkin, pelen kanssa riekuttiin tunnin verran. Sen jälkeen minulle tulikin uni hyvin silmään. Samoin Nipsulle ja Kummillekkin.
Tälläista tällä kertaa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
-Vili-
ps. Olen myös huomannut, että täällä on otuksia, joita kummi kutsuu rotiksi. ne elävät isossa häkissä ja minä en niistä tykkää. Eikä kummi anna minun edes nuuskia niitä. Jos häkistä kuuluu kolinaa tai inahdus rynnistän murisemaan ja ääntelemään häkille. Yritän myös tyntää nenääni häkkiin ja kummi jostain kumman syystä kieltää tämän minulta hyvin kova äänisesti... ja uhkailee vielä suihkupullollakin..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hienoa että jätit tassunjälkesi! Kiitos, vuh vuh!