Pääsiäisen aikoihin meillä oli huippu hienot kelit.
Olitiin kaiket päivät ulkona, pihahommia oli ja sitten me käytiin sunnuntaihin asti, joka päivä myyräjahdissa. Sunnuntaina törmättiin kyykäärmeeseen ja sen jälkeen ei tuonne pellolle ole meidän perheen ihmiset minua enää laskeneet :(
Minulla olisi jo vähän kiire hommiin, tulkaahan sieltä.
Hei täällä niitä pitäisi olla, ainekin eilen oli. Himpskatti, missä kohtaa ne nyt on.
Vau, noita ei ollut eilen. Mennään lähemmäs. Ai ei vai? Miksi ei, nehän on upeita? Hei, ne huuteleekin jotain, mennään nyt.
Ei sitten menty, noita ei kuulemma saa häiritä. Minä olisin vaan käynyt sanomassa moi. Vaan ihan kiva niitä oli katsella kauempaakin.
Mutta enhän minä nyt jaksa kauaa paikoillaan seisoa ja vaan katsella. Ehei, tälläisellä pellolla etenkin on niin paljon tosi meheviä hajuja ja myyrät vielä rapistelee niin mukavasti.
Yhden olen jo saanut pyydystettyä ihan itse, kohta ei tarvii naapurin Viiru-kissan enää minulle ruokaa kantaa.
Huomaatteko muuten minussa mitään muuttuneen?
Niinpä, nahkasta näkee jo että aurinko on paistanut, empäs olekaan enää ihan vaalea poika.
Minusta olisi pari muutakin kuvaa ja paljon olisi asiaa, vaan tuo sihteerikkö kuulemma lopettaa taas tähän. Toivottavasti muistan kaikki tärkeät jutut sitten kun taas saan kirjurin.
Oikein hauskaa Vappua kaikille, toivottelen jo nyt ettei vaanjää kokonaan toivottelematta :)
Oikein hyvää Vappua myös Vili-mustuaiselle palvelijoineen!
VastaaPoistaToivotteleepi Nipsu-mustuainen (auringonpalvoja) omine palvelijoineen.
Siinä sitä mennäään ilosta soikeena ja paljon on paikkoja tutkittavana.
VastaaPoistaHauskat kuvat!