Peppuun sattuu

Ihan hirveää pienen koiran elämä. Takapuoleen ja masuun sattuu.
Mummo vielä työntää aamuin illoin pilleriä (antibioottia kuulemma) nieluun, vaikka en haluaisi.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä minulle taas tuli tosi pahaolo. Ensin aloin oksentamaan ja sitten jo hetken päästä ripuloimaan. Koko yö siinä mentiin Mummon kanssa ulos ja sisään ja taloa ympäri, Minä edellä ja Mummo pesuvadin ja rätin kanssa perässä. :( Lauantai aamuna sitten puoli kymmenen aikaan minun pepusta tulin ripulikakan jälkeen verta ja mummo joutui ottamaan yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin. Diaknoosi (ompa hieno sana, näin pienelle koiralle) oli suolistotulehdus. Se vissiin tuli taas näin rajuna kun ei ole suolet toipuneet siitä alkuvuoden tulehduksestakaan ihan täysin.
Ja koska aina pitää etsiä niitä hyviä puolia, niin nyt on ollut eväät kohdillaan. Olen saanut syödä keitettyä riisiä niin paljon kuin haluan. Eilen illalla Mummo kyllä piilotti niiden joukkoon 10 nappulaa, luuli vissiin etten niitä huomaisi - mutta huomasin kyllä. Sain eilen jopa pienen palan tomaattia ja omenaakin, tänään ehkä saan jo pienen luunkin :P .
Ai niin, jaksoinhan minä jo viedä Ukin lenkillekin eilen illalla. Ei ihan sitä meidän normaalia lenkkiä käyty kun ajattelin että se saattaa olla Ukille liikaa taas äkkiseltään.